Jo on aikoihin eletty. Laiska auttoi mummon tien yli ja mitä sai kiitokseksi? Haukut ja huudot! Oli kuulemma kävelty liian lujaa.Kotona Laiska imuroi kiltisti. Palkkiona motkotusta siitä, ettei sohvatuolia oltu imuroitu eikä makuuhuoneen listoja vieläkään naulattu kiinni.
Töissä Laiska järjesti neuvotteluhuoneessa videotykit ja systeemit valmiiksi sekä korjasi edellisen kokouksen likaiset kahvikupit syrjään. Ja tuliko kiitosta? No ei perkele tullut! Valituksia siitä, ettei pöytää oltu pyyhitty eikä uutta puhdasta fläppipaperia käännetty. Joku taisi valittaa lähikuppilan kahvistakin.
Uittu nyt loppui. Onhan se tietenkin tiedetty, ettei kannata ihmisen kiitosta odottaa. Vähiten sitä silloin saa kun tekee jotain extraa. Laiska palaa ruotuun ja pakoilee kaikkea mahdollista tekemistä viimeiseen saakka. Kivempaa se on tehdä lopulta vain vähän ja saada siitä vielä kiitoskin kuin extraa tuhertaa ja haukut päälle kuunnella.
Ikuiseen työnvieroksuntaan!
-LaiskaMies
